Siitä on vierähtänyt tovi kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Meidän elämä on sen verran ykstoikkosta, ettei tässä lähes puolessa vuodessa ole tapahtunut mitään erityistä.
Mitä nyt Rubertin kanssa on kevät rampattu tiheesti eläinlääkärissä.
Silmät käytiin peilamaassa jonka tulos ei ollut niin miellyttävä mitä odotin, katarakta epäilys sieltä tuli niin, että pamahti. Ens vuonna uudestaan peilaamaan ja varmistamaan diagnoosi jompaan kumpaan suuntaan.
Se on käynyt myös verikokeissa ahkerasti. Rubert on ollut pidemmän aikaa hyvin väsynyt ja kärttysä, verikokeissa maksa-arvot olivatkin koholla, diagnoosina maksan mahdollinen vajaatoiminta. Siitä sitten jatkotutkimusiin eli maksan ultraan ja lisä verikokeisiin. Ultrassa maksa oli normaali ja verikokeissa maksa-arvot olivat laskeneet, kyllä siinä sai helpotuksesta huokaista, mutta eläinlääkäri kuunnellessaan Rubertin sydäntä kuuli vaimean sivuäänen...
Toukokuussa pitäisi mennä verikokeisiin tarkastuttamaan maksa-arvot josko ne olisi laskeneet jo normaaliin, sekä kuuntelemaan tuo sydän. Eläinlääkäri ei ollut varma kuuliko hän sivuäänen, mutta sanoi kuulleensa vaimean suhahduksen joka tarkoittaisi aortan ohivirtausta. Saas nyt nähä onko tuo kehittänyt maksanvajaatoiminnan "tilalle" sydänvian. Muutamat itkut on tullut itkettyä ja mietittyä mitä tuo vielä kehittää itelleen. Nyt kuitenkin on pirteä oma itsensä joten ollaan jo voiton puolella!
Rubert pääsi kesätukkaan pari viikkoa sitten. Tällä kertaa sai vähän hillitymmän kampauksen kuin viimekerralla. Muuten kalju mutta hännän päässä heiluu tupsu. Olen vähän kaavaillut josko veisin tuon kesällä näyttelyyn niin ei kehannut tuon räväkämpää tukkaa aijaa. Erkkarin "tule sellaisena kuin olet" luokka täältä tullaan häntätupsu heiluen!
Wagner lähti pupujen taivaaseen 13.4. Vanhan herran jalat ei enää kantanut kunnolla joten näin parhaaksi
Olin 11 kun sain Wagnerin ja nyt 18-vuotiaana jouduin siitä luopumaan ja voin sanoa, että itkin ja paljon vaikka kyseessä oli "vain" kani. Nyt sen on kuitenkin parempi olla <3 Kotona on hyvin tyhjää, ei ketään kenen häkkiä siivota, ei ketään jota silittää iltaisin ennen kuin menen nukkumaan ja öisin on niin hiljaista kun kukaan ei rapistele ja kolistele. Onneksi koulussa sentään Pumba pitää huolen kaikesta tuosta :)
Olen pitkään puhnut, että sitten kun Wagnerista aika jättää voin hankkia Pumballe kaverin, mutta olen jotenkin aina kuvitellu, että se tapahtuisi vasta vuoden tai kahden päästä jolloin minä olen jo valmistunut a päässyt asuntolasta pois. Valmistujais lahjaksi kani tai kastraatio Pumballe olis aika kiva, vink vink ;)
 |
| Hyvää kevättä! |
