Rubert
Virallinen nimi: Grey Coats One For All
Rotu: Vanhaenglanninlammaskoira
Syntynyt: 20.11.2010
Sukupuoli: Uros (kastroitu 21.5.2012)
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
Silmät: myöhemmin
Säkä: n.63cm
Paino: 32kg
Rubert saapui pitkän pitkän odouksen jälkeen 15.01.2011 ja se on minun ensimmäinen koirani. Vanhaenglanninlammaskoiraan päädyin lyhyesti sanottuna, koska halusin ison, karvaisen, mukavan luonteisen, mielellään paimenen ja ennen kaikkea teveen rodun. Näillä kriteereillä päädyin lampuriin joka on täyttänyt oikein mukavasti kriteerit.
Rubert, Ruuppa, Ruupsa, Rupsu, Ruupsankukka, Rubde, Rubbe, RuubertPuubert... Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)
Rubert on ihana sohvanlämmittäjä koira. Sen kanssa ei enää harrasteta mitään, välillä jotain tokon tapasta tehdään, kesällä pari jälkeä saatan tehdä ja temputettua tulee harvase päivä. Kisahaaveet olen hylännyt, ei tuosta ole kisaamaan. Rubert on jääräpää joka tekee vain silloin jos sitä huvittaa ja tekee mitä huvittaa. Jos se tekee jotain tyhmää tai kiellettyä ei kielto mene kerrasta perille ja aina se kokeilee uudestaan. Se tottelee jos se hyödyttää sitä.
Arjessa tuo on helppokoira, mitä nyt on aina jaloissa ja kerjäämässä ruokaa, saattaa voileipä kadota pöydältä jos sen jättää vahtimatta. Rubert tosiaan löhöää sohavalla ja kaatuu siitä syliin. Sitä saa halia ja rapsutella päivät pitkät ja pusujakin tältä herralta saa usein.
Rubert on hyvin leikkisä ja leluja se raahaa jalkojen juureen useita. Ilmeisesti kokeilee, että millä lelulla minä haluan leikkiä :D Rubert myös leikittää Eawokkia, pitää leula suussaan ja seisoo paikallaan, odottaa että Wokki ottaa lelusta kiinni jos ei ota yrittää Rubert tunkea sen lelun Eawokille.
Rubert omaa jääräpäisyyden ja hellyydenkipeyden lisäksi paljon vahtiviettiä. Se istuu sohvalla ja kyttää ikkunasta näkyvää kävelytietä ja ilmoittaa kyllä erittäin selkeästi jos joku koira kehtaa siinä kävellä, että nyt ollaan Rubertin alueella. Osa ihmisistäkään ei siinä saisi kävellä. Ovikellokin haukutaan pystyyn
Sisälle tulioille kuitenkin heilutetaan häntää niin että meinaa koko koira ratketa kahtia. Näyttäisi varmaan arvoesineetkin murtovarkaalle jos vain rapsutuksia on tiedossa. Ei tuo mitään tee kellekkään kunhan muistuttaa äänellään kenen tontilla ollaan.
Rubert on kyllä aivan mahtava koira omalla tavallaan, se on höntti jolle saa nauraa joka päivä. Se on halinalle joka ei jätä ja joka pitää huolen että ruokaa tulee kuppiin.
Aivan paras ensimmäinen koira, ei helpoimmasta päästä, muttei vaikeakaan. Ainoa mitä tuo tarttisi lisää olisi pitkää pinnaa ja stressinsietokykyä = voitaisiin harrastaa ja ehkä jopa kisata. Mutta Rubert ei olisi Rubert ilman sen omia ominaisuuksiaan se on täydellinen nykyiseen hommaansa, eli kotikoiraksi sohvaa lämmittämään
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
Silmät: myöhemmin
Säkä: n.63cm
Paino: 32kg
Rubert saapui pitkän pitkän odouksen jälkeen 15.01.2011 ja se on minun ensimmäinen koirani. Vanhaenglanninlammaskoiraan päädyin lyhyesti sanottuna, koska halusin ison, karvaisen, mukavan luonteisen, mielellään paimenen ja ennen kaikkea teveen rodun. Näillä kriteereillä päädyin lampuriin joka on täyttänyt oikein mukavasti kriteerit.
Rubert, Ruuppa, Ruupsa, Rupsu, Ruupsankukka, Rubde, Rubbe, RuubertPuubert... Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)
Rubert on ihana sohvanlämmittäjä koira. Sen kanssa ei enää harrasteta mitään, välillä jotain tokon tapasta tehdään, kesällä pari jälkeä saatan tehdä ja temputettua tulee harvase päivä. Kisahaaveet olen hylännyt, ei tuosta ole kisaamaan. Rubert on jääräpää joka tekee vain silloin jos sitä huvittaa ja tekee mitä huvittaa. Jos se tekee jotain tyhmää tai kiellettyä ei kielto mene kerrasta perille ja aina se kokeilee uudestaan. Se tottelee jos se hyödyttää sitä.
Arjessa tuo on helppokoira, mitä nyt on aina jaloissa ja kerjäämässä ruokaa, saattaa voileipä kadota pöydältä jos sen jättää vahtimatta. Rubert tosiaan löhöää sohavalla ja kaatuu siitä syliin. Sitä saa halia ja rapsutella päivät pitkät ja pusujakin tältä herralta saa usein.
Rubert on hyvin leikkisä ja leluja se raahaa jalkojen juureen useita. Ilmeisesti kokeilee, että millä lelulla minä haluan leikkiä :D Rubert myös leikittää Eawokkia, pitää leula suussaan ja seisoo paikallaan, odottaa että Wokki ottaa lelusta kiinni jos ei ota yrittää Rubert tunkea sen lelun Eawokille.
Rubert omaa jääräpäisyyden ja hellyydenkipeyden lisäksi paljon vahtiviettiä. Se istuu sohvalla ja kyttää ikkunasta näkyvää kävelytietä ja ilmoittaa kyllä erittäin selkeästi jos joku koira kehtaa siinä kävellä, että nyt ollaan Rubertin alueella. Osa ihmisistäkään ei siinä saisi kävellä. Ovikellokin haukutaan pystyyn
Sisälle tulioille kuitenkin heilutetaan häntää niin että meinaa koko koira ratketa kahtia. Näyttäisi varmaan arvoesineetkin murtovarkaalle jos vain rapsutuksia on tiedossa. Ei tuo mitään tee kellekkään kunhan muistuttaa äänellään kenen tontilla ollaan.
Rubert on kyllä aivan mahtava koira omalla tavallaan, se on höntti jolle saa nauraa joka päivä. Se on halinalle joka ei jätä ja joka pitää huolen että ruokaa tulee kuppiin.
Aivan paras ensimmäinen koira, ei helpoimmasta päästä, muttei vaikeakaan. Ainoa mitä tuo tarttisi lisää olisi pitkää pinnaa ja stressinsietokykyä = voitaisiin harrastaa ja ehkä jopa kisata. Mutta Rubert ei olisi Rubert ilman sen omia ominaisuuksiaan se on täydellinen nykyiseen hommaansa, eli kotikoiraksi sohvaa lämmittämään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti